Kestävä ympäristö ja kiinteistökanta

Kestävä kiinteistökanta tarkoittaa VAV-konsernille suunnitelmallista, kustannustehokasta, oikea-aikaista sekä kiinteistön elinkaaren ja ympäristön huomioivaa kunnossapitoa, korjaus- ja uudisrakentamista. Tämä edellyttää mm. kestävien materiaalivalintojen kartoittamista, energiatehokkuustoimenpiteiden kehittämistä ja käytön- sekä rakentamisen aikaisen jätteiden kierrätyksen tehostamista. Lisäksi tilojen olosuhteiden ja turvallisuuden seuraaminen ovat osa kestävästä kiinteistökannasta huolehtimista.

Vuoden 2020 aikana VAV-konserni laati Resurssiviisauden tiekartan, jota Vantaan kaupunki edellyttää päivitetyssä (10/2020) konserniohjeistuksessaan. Se kytkeytyy myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030:een. Kartan tarkoitus on ohjata kaupungin kehitystä kohti päästötöntä, jätteetöntä ja luonnonvaroja kestävästi käyttävää kaupunkia, ilman ylikulutusta.

VAV-konserni tiedostaa suurena vuokranantajana merkittävän roolinsa näiden tavoitteiden onnistumisessa. Resurssiviisauden tiekartta kytkee VAV-konsernin toimintasuunnitelman, ympäristöohjelman, energiapolitiikan, kulutusseurannan, vastuulliset hankinnat sekä muut kestävyyttä edistävät periaatteet ja toimintatavat yhdeksi kestävämpää kiinteistöliiketoimintaa johtavaksi kokonaisuudeksi. Kaupungin asettama hiilineutraalius tavoite pyritään saavuttamaan kolmivaiheisesti ensin kartoittamalla oman toiminnan aiheuttamat päästöt, toiseksi lisäämällä toiminnan ympäristötehokuutta ja kolmanneksi jäljelle jääviä päästöjä kompensoimalla.

Ylläpito- ja korjaustoiminta sekä viherhoito

Kiinteistönpidon tehtävä on pitää huolta kiinteistöjen kunnosta sekä edistää asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Asuintalojen korjaussykli on normaalisti 20–30 vuotta ja pohjautuu PTS-suunnitelmaan. Kiinteistökantamme on salkutettu eli luokiteltu ARA:n suosittelemaan malliin perustuen kunnon, kehittämis- ja korjaustarpeen sekä energiatehokkuuspotentiaalin mukaan. Asuntojen kuntoa ja korjaustarpeita arvioidaan säännöllisesti vuoden aikana. Tarpeen vaatiessa puramme vanhaa ja rakennamme uutta.

Kiinteistönpidossa vastuullisuuden ja erityisesti ympäristönäkökulman huomiointi on luonnollinen osa ennakkosuunnittelua sekä
kehitys- ja seurantatyön perusperiaatteita. Tärkeimpänä periaatteena toimii kiinteistön elinkaarimalli, joka tukee ympäristön ja laadun
kannalta kestävää kiinteistönhoitoa sekä loppujen lopuksi myös kustannustehokkainta ratkaisua. Osana PTS-suunnittelua arvioidaan
energiatehokkuutta ja potentiaalia parannuksia mahdollistaviin toimenpiteisiin. Esimerkkeinä energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ovat erilaiset lämpöpumppujärjestelmät, joiden lisäksi edellytetään toimivia sekä energiatehokkaita taloteknisiä koneita (pumput, puhaltimet) ja laitteita (vesikalusteet, valaisimet). Osana toimenpiteitä, varustamme kohteitamme myös etäluettavilla antureilla ja mittareilla (lämpötila-, kosteus-, CO₂-anturit, huoneistokohtaiset vesimittarit). Huollon ja siivouksen palveluhankinnoissa olemme sitouttaneet yhteistyökumppanimme noudattamaan jäte- ja ympäristömääräyksiä sekä VAV:n resurssiviisauden tiekartan kautta johdettua ympäristöohjelmaa. Kestävästä ja luonnon monimuotoisuuden huomioivasta pihojen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kunnossapidosta huolehditaan vuonna 2020 laaditun pihojen suunnitteluohjeistuksen sekä joutsenmerkin asettamien vaatimuksien mukaisesti.

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamisessa ympäristötekijät (materiaalit, kierrätys, energiatehokkuus, päästöt) otetaan huomioon hankkeen suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Vuonna 2018 yhtiön hallitus päätti, että pyrimme ensisijaisesti pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteerit täyttävien kiinteistöjen rakennuttamiseen. Tämä edellyttää ympäristövaatimusten täyttämistä jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Joutsenmerkin saaminen edellyttää mm., että rakentamisprosessit ja materiaalit täyttävät kemikaaliturvallisuudelle ja hyvälle sisäilmalle asetetut kriteerit. VAV-konserniin on valmistunut jo 127 Joutsenmerkittyä asuntoa, ja rakenteilla tai suunnitteilla on vuoden 2020 syksyllä 512 asuntoa. Tavoitteenamme on tuoda rakennuttamisen suunnitteluohjeisiin nämä vaatimukset vuosien 2020–2021 aikana, jotta tavoitteisiin sitoutumista voidaan jatkossa vaatia urakoitsijoiltamme kaikissa urakkasopimuksissa. Uudisrakentamisesta saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään myös korjausrakentamisessa, jolla mahdollistetaan asteittain vähähiiliseen ja/tai hiilineutraaliin korjausrakentamiseen siirtyminen koko kiinteistökannan osalta.
VAV on tutkinut uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöä jo vuoden 2015 Vantaan asuntomessuille valmistuneessa Lipputie -kiinteistössä. Tuolloin tutkittujen ja turvallisten materiaalien saatavuus oli vielä rajallista. Rakennusosien kierrätettävyyttä ja purettavuutta ei toistaiseksi vielä ole yhtiön kohteiden suunnittelussa otettu velvoittavana huomioon. Lisäksi yhtiö käynnistää hiilijalanjäljen laskentaan liittyvän kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on luoda VAV:lle toimintamallin perusteet hiilineutraalin asuinrakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Energiankulutus

VAV-konserni mittaa kiinteistöjensä energiankulutusta kuukausittain. Mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen kartoitetaan teknistaloudellisen tarkastelun avulla, jossa tavoitteena on kiinteistön elinkaaren kannalta kustannustehokkaat ratkaisut. Lisäksi tavoitteena on, että laite-, käyttötekniset- ja järjestelmäviat havaitaan ja korjataan pikaisesti.

Energiatehokkuusseurantajärjestelmä (ETJ+) ja valtakunnallinen energiatehokkuussopimus VAETS toimivat yhdessä yhtiön energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen mallia noudattavan energiapolitiikan johtamisen työkaluna. ETJ+ sisältää ISO-50001 standardin mukaiset vaatimukset energiakatselmuksista ja yhdessä VAETS:n kanssa ne täyttävät energiatehokkuuslain asettamat vaatimukset.

VAETS:n raportoitavina aihekokonaisuuksina ovat sopimusvuoden (2016) kiinteistökanta (188 kiinteistöä), kulutustiedot, tehdyt toimenpiteet, asukkaisiin ja kiinteistöpalveluihin sekä jatkuvaan parantamiseen kohdistuvat kysymykset. VAETS raportointi perustuu tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden perusteella laskettaviin energiasäästöihin. VAV-konserni raportoi toimenpiteistään vuosittain maaliskuussa Motivalle, joka laskee niiden avulla saavutetut säästöt. Nykyinen sopimus kattaa vuodet 2017–2025 ja edellinen sopimus vuodet 2010–2016, jolloin pääsimme asetettuihin tavoitteisiin (tavoite: 8650 MWh/a, saavutettu: 9253 MWh/a=107 %).

Konsernin energiansäästötavoitteet (ETJ+) on asetettu VAV:n johdon toimesta ja vähennystavoite (lämmitys + kiinteistösähkö) vuosille 2020–21 on -0,4 %. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että emme pääse kaikkiin ETJ+ järjestelmään kirjattuihin kulutustavoitteisiin, vaikka vuosittaisia kustannussäästöjä onkin kulutuksen osalta saavutettu. Tähän vaikuttaa suurelta osin se, että rakenteellisilla muutoksilla on haastava saavuttaa tavoitetta ja rakenteelliset parannukset puhtaasti energiatehokkuustoimenpiteinä eivät ole lähtökohtaisesti investointeina kannattavia. Mahdollisuuksia investointien tekemiseen kuitenkin selvitetään ja ETJ+:aan kirjattuja tavoitteita päivitetään tarvittaessa realistisemmiksi. Yhtiö asettaa edellä mainittujen lisäksi myös toimintavuotta koskevat vähennystavoitteet, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Vuonna 2020 konsernin kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus (GRI 302-1) oli 113 392 MWh, joka on 6,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhtiön vuosittaiseen kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, kuten uusien rakentaminen, vanhojen myyminen, purkaminen ja korjaaminen sekä esimerkiksi lämmitysjärjestelmien muutokset. Kiinteistöjemme kokonaisenergiankulutus suhteutetaankin näin ollen rakennustilavuuteen (rm3). Vuonna 2020 VAV-konsernin kiinteistökannan rakennustilavuuteen suhteutettu kokonaisenergian (lämpö + kiinteistösähkö) ominaiskulutus oli 47,5 kWh/rm3. Energianominaiskulutus oli siis 1,2 % pienempi verrattuna edelliseen raportointivuoteen.

Sähkön ominaiskulutus vuonna 2020 oli 4,4 kWh/rm3, joka oli 2,5 % vähemmän kuin edellisenä raportointikautena. Pääsimme konsernin osalta asetettuun tavoitteeseen (4,5 kWh/rm3, ETJ+). Lämmön normeerattu (sääkorjattu) ominaiskulutus vuonna 2020 oli 43,1 kWh/rm3, joka oli 2,5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Emme päässeet konsernin osalta asetettuun tavoitteeseen (42,0 kWh/rm3, ETJ+).

Vedenkulutus ja jätevedet

VAV-konsernin kiinteistöt kuuluvat HSY:n hallinnoiman kunnallisen vesihuoltojärjestelmän piiriin, jonka kautta myös asukkaidemme jätevedet kulkevat. Seuraamme kiinteistöjemme vedenkulutusta osana energiatehokkuuden toimenpiteitä. Tällä hetkellä VAV:n vedenkulutusta seurataan kiinteistökohtaisilla mittareilla kuukausittain. Uudiskohteissa VAV ottaa käyttöön kulutuskohtaisen laskutuksen vuodesta 2021 alkaen ja vanhojen kiinteistöjen osalta jatketaan henkilöperusteista laskutusta (16 €/hlö/kk) toistaiseksi. Asuntokohtaisen laskutuksen järjestämisen lisäksi kulutuksen reaaliaikainen seuranta mahdollistaa myös nopeamman puuttumisen esimerkiksi laitevikoihin tai mahdollisiin vesivuotoihin. Lisäksi toivomme asukkailtamme aktiviisutta vuotojen ja vikojen ilmoittamisessa.

Vuonna 2020 konsernin veden kokonaiskulutus nousi edellisestä vuodesta 2,6 % (30 255 kuutiota). Veden rakennusneliöihin suhteutettu ominaiskulutus puolestaan laski 1,7 %. Asuntoneliöihin suhteutettu vedenkulutus oli vuonna 2020 1,96 m3/asm², joten emme päässeet tämän osalta tavoitteeseen (1,88 m3/asm²).

Suurin osa VAV-konsernin kohteiden käyttövedestä lämmitetään kaukolämmöllä. Näin ollen lämmitykseen käytettävä energia sisältyy laskettavaan energiankulutukseemme. Lämmitettävän veden osuus energiankulutuksesta on arviolta 28 %. Näin ollen myös asukkailla on merkittävä rooli energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisessä.

Päästöt

Suurin osa VAV-konsernin toiminnan aiheuttamista päästöistä syntyy kiinteistöissä epäsuorasti sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen seurauksena (scope 2). Suurin yksittäinen päästölähde on kiinteistöjen lämmitys. Yhtiö pyrkii vähentämään päästöjään ensisijaisesti juuri energiankulutukseen vaikuttamalla. Tämä on huomioitu myös päästölaskennassa, josta on rajattu pois suorat (scope 1) sekä muut epäsuorat (scope 3) kasvihuonekaasupäästöt. VAV-konserni esittää päästötunnuslukuja nyt ensimmäistä kertaa ja ne on laskettu edellisille kolmelle vuodelle. Vuonna 2020 epäsuorat (scope 2) kasvihuonekaasupäästömme olivat 20 240 tCO₂, joka on 5,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VAV-konsernin kiinteistökannan rakennustilavuuteen suhteutetut ominaispäästöt pienenivät kuluneena vuonna 9,2 % (hankintaperusteinen).

VAV-konserni on toiminnassaan sitoutunut Vantaan kaupungin hiilineutraalius tavoitteiseen ja raportoi tavoitteiden toteutumisesta mm. resurssiviisauden tiekartan välityksellä omistajalleen. Tavoitteiden toteutumisen päämittarina on kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen pitkällä aikavälillä. Pääindikaattoreina ovat CO₂-kokonaispäästöt ja päästöt asukasta kohti vuodessa. Päästöjä verrataan aina edellisvuoteen.

Jätteet ja kierrätys

Jätteiden vähentäminen ja kierrätys nousi vuoden 2019 vastuullisuuskyselyssämme yhdeksi tärkeimmistä ympäristövastuun teemoista varsinkin asukkaiden antamissa vastauksissa. Tavoitteenamme on ensisijaisesti vähentää sekä asumisesta että kiinteistöjen ylläpidosta ja rakentamisesta aiheutuvan jätteen määrää ja lisäksi edistää kierrätystä.

Suomalaisten kokonaiskierrätysaste oli tilastokeskuksen mukaan 42 % vuonna 2018 ja se tulisi EU:n tavoitteiden mukaisesti nostaa
55 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin, mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Tällä hetkellä kohteistamme noin 32 %:ssa muovin kierrätys on mahdollista. VAV-konsernin kiinteistöjen yhdyskuntajätteen kokonaismäärä vuonna 2020 oli noin 4430 tonnia, josta sekajätteen suhde kokonaisjätemäärään oli 79 %. Vantaalla kotitalouksien sekajäte toimitetaan poltettavaksi Vantaan energian jätevoimalaan (HSY).

Rakentaminen on yksi suurimmista jätteen tuottajista Suomessa. EU:n vuoden 2018 jätesäädöspakettiin liittyvä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita koskeva jätelain (646/2011) uudistus, jonka pääpaino on kierrätyksen lisäämisessä aiheuttaa toimenpiteitä myös VAV-konsernissa. Uudistuksen olennaisimmat vaikutukset liittyvät rakennushankkeiden kierrätys- ja erilliskeräysvaatimusten tiukkenemiseen sekä selvillä oloon, kirjanpitoon ja tietojen antamiseen liittyvien velvoitteiden lisääntymiseen. Tällä hetkellä korjauskohteissamme lajitellaan purkujätteet ja jätemääristä raportoidaan toistaiseksi hankekohtaisesti, mutta ei kokonaisuutena. Joutsenmerkki asettaa uudiskohteiden osalta omat vaatimuksensa kierrätykselle. Asumisen kannalta uudistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikissa yli 5 asunnon kohteissa jätteet tulee jatkossa lajitella yhteensä seitsemään eri jätelajiin (sekajäte, biojäte, paperi, muovi, lasi, kartonki, metalli).