Asukastoimintaan helpommin mukaan

14.12.2021Ajankohtaista

Asukastoiminta parantaa asumisviihtyvyyttä ja luo yhteishenkeä. Toiminnasta säätävää lakia uudistetaan vastaamaan nykymaailman tarpeita. Sähköisen osallistumisen toivotaan tuovan mukaan uusia aktiiveja.

Jos asut valtion tuella rakennetussa vuokratalossa, sinulla on lain mukaan oikeus vaikuttaa omaa asumistasi koskeviin asioihin.

Asukkailla on siis oikeus saada tietoa esimerkiksi siitä, miten vuokran suuruus määritetään, mitä korjauksia taloon on suunnitelmissa sekä miten kiinteistön huolto ja isännöinti on järjestetty. He voivat myös antaa palautetta vuokranantajalle ja kertoa omat mielipiteensä suunnitelmista ja asukkaiden tarpeista.

Lisää viihtyvyyttä

Yksi asukastoiminnan tavoitteista on yhteisöllisyyden lisääminen, joten asukastoiminnalla on hauskempikin puoli.

– Hyvä asukastoiminta lähtee aina asukkaista itsestään ja on asukkaiden näköistä. Keinot voivat olla pihatalkoita, retkiä tai mitä tahansa yhteistä tekemistä asukkaat keksivätkään, Jouni Parkkonen, KOVA ry:n toimitusjohtaja toteaa.

Vuokranantajan näkökulmasta asukkaiden aktiivisuus lisää asukasviihtyvyyttä. Oman talonsa ja lähiympäristönsä asiantuntijoina asukkaat tuntevat muutos- ja korjaustarpeet parhaiten, joten pitkällä aikavälillä he auttavat paitsi pitämään oman elinpiirinsä kunnossa myös pitämään kiinteistön arvoa yllä.

Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja asukkaiden keskinäinen yhteistoiminta voivat jopa auttaa vähentämään järjestyshäiriöitä ja ilkivaltaa.

 

Vanhan maailman käytäntöjä

Yhteishallintolain ajatuksena on, että asukkaat ja kiinteistön omistaja voivat yhteistyössä toteuttaa lakia oman näkemyksensä mukaisesti.

– Vähimmäisvaatimuksena on yksi kokous vuodessa. Käytännössä tapoja toteuttaa lakia on hyvin erilaisia. Joskus järjestetään vain kokous, toisaalla on aktiivisia asukastoimikuntia tai jopa valvojia. Paljon riippuu siitä, minkä kokoinen yhtiö on kyseessä, kertoo ylitarkastaja Sina Rasilainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta.

Vuokranantajissa tapahtuneet muutokset ovat yksi syy sille, että yhteishallintolakia ollaan uudistamassa.

– Laki on tullut voimaan vuonna 1990, eli se on tehty aikana, jolloin vuokrataloyhtiöt omistivat yhden tai muutaman kiinteistön samassa pihapiirissä. Nyt yhtiöt ovat usein tuhansia asuntoja omistavia konserneja, Parkkonen sanoo.

Asukastoiminnan toimielinten tehtävissä on myös viime vuosituhannen tunnelma. Esimerkiksi asukastoimikuntien tehtäväksi on määritelty naapuruussovittelu, joka nykymaailmassa uskottaisiin ammattilaisille, ei yksittäisille asukkaille. Monista toiminnan periaatteista ei käytännössä enää sovita asukastoimikunnissa vaan kiinteistöyhtiön tasolla.

– Esimerkiksi järjestyssäännöt ovat samat koko yhtiössä, eikä autopaikkoja jaeta yksittäisissä taloissa eri perusteilla. Se ei ole järkevää asukkaan eikä vuokranantajan näkökulmasta.

Sähköistä osallistumista

Nykyhallituksen ohjelmassa onkin mukana yhteishallintolain uudistaminen, ja ympäristöministeriö aloitti työn keväällä 2021. Yksi uudistuvan lain tavoitteista on erilaisten sähköisten menettelyjen – esimerkiksi hybridikokousten järjestämisen tai sähköisen äänestämisen – edistäminen.

Korona-aika on korostanut yhteishallintolain vanhakantaisuutta. Lain mukaan yhteistoiminta perustuu pitkälti kokouksiin, joita ei pandemian keskellä voitu järjestää. Laki ei kuitenkaan tunne sähköisiä osallistumismuotoja.

– Sähköiset välineet tavoittaisivat sellaisia asukkaita, jotka eivät välttämättä tule kokouksiin. Varsinkin nuorille asuntoja tarjoavilta toimijoilta on tullut toiveita nuoria aktivoivista tavoista, Rasilainen mainitsee.

Esimerkiksi asukaskokouksen materiaalit voisivat olla jo etukäteen saatavissa ja katsottavissa sovelluksessa tai muussa sähköisessä muodossa, ja kokoukseen voisi osallistua sähköisellä alustalla. Asiointia voisi hoitaa sähköisesti, ja mielipiteitä kysellä esimerkiksi pikagallupeilla. Asukkaat voisivat tuntea pystyvänsä osallistumaan yksinkertaisesti.

– Kynnyksen madaltaminen on olennaista, sillä asukastoimintaa on vaivannut osallistujien vähyys.

Parkkonen toivoo myös sähköisten välineiden lisäävän asukkaiden aktiivisuutta, mutta muistuttaa, että kaikilla asukkaille ei ole valmiutta digitalisoitumiseen.

– Vuokrataloyhtiöiden on mietittävä keinoja tavoittaa sekä digisukupolvi että ne, jotka eivät ehkä ole valmiita tai halukkaita sähköisten välineiden käyttöön. Kaikkien asukkaiden ääni pitää kuitenkin saada kuuluviin.

 

Laki uudistettavana

Lakiuudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin asioihin. Laki koskettaa yli 367 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa.

Nykytiedon mukaan lakiesitys tulisi eduskuntaan kesällä 2022. Esityksen käsittely olisi syksyllä, joten laki tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alussa.

Uuteen lakiin halutaan selvät kirjaukset vuokralaisten vaikuttamis- ja osallistumisoikeuksista sekä yhteishallintoelinten tehtävistä ja toiminnasta.

– Viime kädessä kyse on asukkaiden ja vuokranantajan yhteistyöstä, siitä miten asukkaiden ympäristöä ja taloa kehitetään yhdessä ja miten asukkaiden näkemykset saadaan esiin kiinteistöyhtiön toiminnan ja yksittäisten talojen kehittämisessä, Parkkonen korostaa.

Uuden lain sisällöstä ei vielä ole siis varmuutta, mutta Parkkonen epäilee, että käytännön tasolla muutokset eivät ole suuria. Työnjako yhteistyöelinten ja vuokranantajan välillä selvenee, sähköinen osallistuminen tulee mahdolliseksi, mutta valtaosalle näkyvimmät osat – pihatalkoot ja kesäjuhlat – jatkuvat entiseen malliin.

Yhteistoiminta VAV:ssa

VAV:ssa asukaskokouksissa valitaan vähintään kolmen hengen asukastoimikunta tai luottamushenkilö, jos aktiiveja ei ole tarpeeksi toimikunnan muodostamiseen.

Toimikunnan puheenjohtaja tai luottamushenkilö luo yhdessä muiden kanssa yhteishenkeä talossa, koordinoi asukkaille järjestettäviä tapahtumia, toimii tiedon välittäjänä ja pitää yhteyttä isännöitsijään, joka on vuokranantajan yhdyshenkilö asukasdemokratia-asioissa.

VAV:n kiinteistöt on jaettu kahteentoista alueeseen, joilla kullakin on alueellinen yhteistyöelin (YTE). Näissä käsitellään koko alueen yhteisiä asioita.

YTE:iden puheenjohtajat muodostavat YTE-puheenjohtajiston. Se antaa VAV:n hallitukselle asukkaiden näkemyksen asioista, jotka ovat periaatteellisesti tärkeitä ja laaja-alaisia, ne esimerkiksi koskevat kaikkia VAV:n kiinteistöjä. Yksittäisten kiinteistöjen asiat käsitellään asiakastoimikunnissa ja YTE-kokouksissa.

Yhteisöllisyyden edistämiseksi VAV myöntää kunkin kiinteistön asukastoimintaan määrärahan, joka on tarkoitettu käytettäväksi talkootarjoiluihin, juhlien tarjoiluihin ja menoihin, kerhotilojen tai pihan kalusteisiin ja varusteisiin, kerhotoiminnan tarvikkeisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.

Lue koko artikkeli Vavila 4/2021 -lehdestä >