Turvallisesti kotona

12.10.2020Vavila

Asumisen turvallisuus on yhtä lailla kiinteistön omistajan kuin asukkaiden vastuulla. Valppaus ja ennakointi ovat valttia.

Kotona jokainen haluaa tuntea olonsa turvalliseksi. Koti saisi olla pakopaikka, suojainen kolo, jonne maailman uhat eivät ulotu. Näinhän asia ei kuitenkaan ole. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona – vuosittain yli 300 000.

Kotona ja sen lähistöllä kannattaa siis katsoa ympärilleen ja miettiä, miten elinympäristöstä saisi mahdollisimman turvallisen ja miten riskejä voidaan poistaa tai lieventää.

Kanna vastuusi

Asumisen turvallisuutta voidaan katsoa monesta eri näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä on ihminen.

– Omatoimisuus ja oma vastuunotto korostuvat: pitää osata toimia oikein, jos riski toteutuu, ja pitää osata ennaltaehkäistä vaaratilanteita, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo.

VAV:n asukkaiden kannattaa siis perehtyä oman talonsa pelastussuunnitelmaan OmaVAV-palvelussa ja turvallisuusohjeisiin kiinteistöjen ilmoitustauluilla sekä miettiä etukäteen, miten hätätilanteessa pitäisi toimia. Esimerkiksi mitä teet tulipalon syttyessä, jos porrashuone on täynnä savua?

Telarannan mukaan pelastussuunnitelma kannattaisi tehdä aidosti kunkin kiinteistön tarpeisiin. Yleisen ”tulipalo, sairaskohtaus, pommiuhka” -listan sijaan suunnitelmassa pitäisi laskeutua arkeen, tarkastella tiloja käytön kannalta ja miettiä keinoja riskien vähentämiseen. Onko esimerkiksi saunassa liukastumisvaara ja mitä asialle voisi tehdä?

Oman kotipiirin asiantuntijoita

Asukkaat ovat asumisturvallisuudessa avainasemassa myös siksi, että he tuntevat oman asuntonsa, talonsa ja ympäristönsä parhaiten. Jos jossain on ongelmia, heillä on parhaat mahdollisuudet huomata ne ja raportoida niistä eteenpäin.

– Jos esimerkiksi puusta on putoamassa oksa lasten leikkialueella, meille kannattaa kertoa. Tällaiset turvallisuushavainnot ovat meille kullanarvoisia, VAV:n kehittämispäällikkö Hanna Pölkki toteaa.

VAV:n asunnoissa monet voivat olla sitä mieltä, että ”vain vuokralla” asuttaessa ei tarvitse välittää yleisestä turvallisuudesta. Näin ei suinkaan ole, vaan vuokrasopimuksessa asukas sitoutuu ilmoittamaan havaitsemansa puutteet.

– Yhteisöllisyys on tärkeää. Toisista huolta pitämällä voidaan lisätä sekä todellista turvallisuutta että turvallisuuden tunnetta, Telaranta korostaa.

VAV on valjastanut turvatalkoisiin myös kaikki kumppaninsa. Kiinteistössä käyvät siivoojat, kiinteistöhuoltajat, pihanhoitajat ja VAV:n oma henkilöstö varmistavat aina, että kaikki on kunnossa. Jos he huomaavat riskejä tai vaaroja, niistä raportoidaan VAV:lle, joka voi tarttua asiaan ja korjata ongelmat.

Tekniikka aina kunnossa

Ihmisten valppaus ei riitä yksinään, ja ihmisiin liittyy aika paljon epävarmuustekijöitä. Toimiiko naapurin Matti järkevästi hätätilanteessa tai toimisitko itse?

Siksi ihmisten apuna on paljon rakenteellisia ja teknisiä turvaratkaisuja, joiden määrä ja vaatimustaso nousevat jatkuvasti. Rakenteellista turvallisuutta tuovat muun muassa murtosuojaus, vesivahinkojen torjunta ja palo-osastoinnit. Teknisiin ratkaisuihin taas kuuluvat palovaroitinten, hälyttimien ja liesivahtien kaltaiset laitteet.

Varsinkin uusissa taloissa rakenteelliset ja tekniset ratkaisut ovat yleensä hyvässä kunnossa. Vanhemmissa pitää kiinnittää erityistä huomiota ratkaisujen kunnossapitoon ja huoltoon.

VAV:ssa on edistetty kunnossapitoa luomalla tietokanta, jossa ovat tiedot kaikkien kiinteistöjen turvatekniikasta, laitteiden testauksesta, huolloista ja tarkastuksista.

– Voin milloin tahansa katsoa minkä tahansa kiinteistön tiedot: miten paljon siellä on savunpoistoluukkuja ja sammuttimia, milloin ne on viimeksi huollettu. Pelastuslaitos on ollut todella iloinen tästä, Pölkki kertoo.

Toinen tärkeä kehityskohde VAV:n asuinnoissa on avainturvallisuus. Kaikissa yhtiön uusissa rakennuksissa on sähkömekaaniset lukot. Jos tällaisen avain katoaa, sen kulkuoikeudet on helppo nollata. Näin varmistetaan, että asiattomat eivät pääse kiinteistöön kadonneella avaimella.

Sähkömekaaninen lukkojärjestelmä on 20 prosentissa VAV:n kiinteistöistä. Se asennetaan vähitellen kaikkiin VAV:n asuntoihin, tällä hetkellä 5–10 kiinteistön vuosivauhdilla.

Tulta ja savua

Hanna Pölkin mukaan suurin yksittäinen turvallisuusuhka ovat huoneistopalot. VAV:n kiinteistökannasta valtaosa on kerrostaloja, ja vaikka niissä pitäisi oman elämänsä riskit tiukasti kurissa, naapurin elintavoista ja asunnon kunnosta ei voi olla varma.

– Kerrostalossa asuntopalo vaikuttaa usein koko porrashuoneen väkeen, joten monen asukkaan turvallisuuden tunne saa silloin kolauksen.

Vuonna 2019 VAV:n 11 000 asunnossa oli noin kymmenen tulipaloa, isoja ja pieniä. Vaikka luku ei ole suuri, kannattaa muistaa, että palo voi oikeasti sattua omallekin kohdalle.

Asuntopalojen syistä keskeisiä ovat valvomaton ruoanlaitto ja tupakointi. Ruoanlaiton aloittaminen ja päiväunet eivät sovi yhteen: uuniin tai levylle unohtunut ruoka täyttää asunnon savulla ja voi lopulta syttyä palamaan. Tupakointi sängyssä on edelleen tulipalojen aiheuttaja – itsestään sammuvat savukkeet eivät ole pomminvarmoja.

Huoneistopalojen lisäksi paloja voi syttyä yleisissä tiloissa. Melkein joka viikko kuulee uutisia, että porrashuoneessa olleet lastenvaunut on sytytetty palamaan. Kaikki porrashuoneessa säilytettävä materiaali onkin iso riski.

– Jos koko porrashuone täyttyy savusta, asunnoista ei pääse poistumaan sitä kautta turvallisesti. Usein ihmiset eivät ymmärrä, miten vaarallista savu on, Telaranta sanoo.

Erityisen vaarallisia palot ovat erityisryhmille, joiden toimintakyky on syystä tai toisesta rajoittunutta.

– Huoneistopalo kehittyy muutamissa minuuteissa hengenvaaralliseksi. Jos asukas ei itse pääse poistumaan asunnosta, pelastuslaitos tuskin ehtii paikalle riittävän nopeasti pelastaakseen hänet, Telaranta kertoo.

Väestön ikääntyessä haaste kasvaa. Telarannan mukaan uudisrakentamisessa asia kannattaisi ottaa huomioon, sillä silloin turvallisuutta parantavien teknisten ratkaisujen asentaminen on kustannustehokkainta.

Älytaloja ja yhteisöllisyyttä

Uusia mahdollisuuksia turvallisuuden kehittämiseen tuo modulaarinen rakentaminen. Moduulit valmistetaan mahdollisimman pitkälle tehtaalla, jossa niihin on helppo ottaa mukaan halutut tekniset ratkaisut. Itse rakentaminen on sitten moduulien kasaamista. Turvallisuudesta tulee näin nykyistä räätälöidympää, ja tekniikkaa on helpompi ottaa käyttöön.

Taloihin antureiden muodossa hiipivä äly auttaa tuottamaan hyödyllistä tietoa, jota voidaan käyttää eri tavoin. Anturit voivat jonain päivänä ennustaa rakennuksen paloriskiä ja välittää tietoa suoraan palokunnalle.

Sosiaalinen media voi tuoda uuden ulottuvuuden yhteisöllisyyteen ja sitä kautta asumisen turvallisuuteen.

– Iäkäs asukas voisi kysyä apua sen sijaan, että lähtisi itse keikkumaan tikkailla. Toivoisin, että paikallinen some auttaisi avun tarvitsijoita ja tarjoajia löytämään toisensa, Telaranta visioi.

Tämä artikkeli löytyy kokonaisuudessaan Vavila 3/2020 lehdestä.

 

TEKSTI: Anne Hänninen