Uusi asumistukiyksikkö poistaa vantaalaisten ja keravalaisten asunnottomuutta

VAV-konsernin rakennuttama asunto ensin -asumistukiyksikkö on aloittanut toimintansa Vantaan Koivuhaassa. Se mahdollistaa tuetun asumisen monelle pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsineelle ihmiselle sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle.

VAV-konsernin rakennuttama uusi asumistukiyksikkö on aloittanut tammikuussa toimintansa Vantaan Koivuhaassa osoitteessa Koisotie 6.

Koisoniitty-nimeä kantavassa yksikössä noudatetaan asunto ensin -periaatetta. Tämä tarkoittaa, että asukkailla on koteihinsa omat vuokrasopimukset ja he saavat asumiseensa tukea. Asukasvalinnoista ja asumisen tuesta vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Yksikköön muuttaa vantaalaisia ja keravalaisia pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsineitä ihmisiä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Kiinteistössä on 42 asuntoa, joista suurin osa on yksiöitä. Asunnoissa on valmiina peruskalustus asukkaita varten. Koisoniityn erityispiirre ovat yksikköön kuuluvat erilliset pihatalot, joita on viisi. Ne varataan asukkaille, joille yhteisöasuminen on jostain syystä haastavaa.

Kiinteistössä on yhteisiä tiloja, joissa voidaan järjestää työ- ja päivätoimintaa sekä kaikille avointa olohuonetoimintaa. Asukkaiden asumisen tuesta vastaa 19 hengen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen tiimi. Tiimiin kuuluu lähihoitajia, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja sekä yksikön vastaava sosiaaliohjaaja ja tiimiä vetävä esihenkilö.

”Tämä projekti on ollut pitkään tekeillä. Hienoa, että olemme nyt tässä. Olen tosi ylpeä, että pystymme yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa luomaan laadukasta asumista myös kaikista heikoimmassa asemassa oleville”, VAV-konsernin toimitusjohtaja Mirka Saarholma sanoo.

Koisoniitty vastaa tarpeeseen tuetusta ja tehostetusta asumisesta

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla vuonna 2027 maailman ensimmäinen asunnottomuuden kokonaan poistanut valtio. Vantaa on osallistunut aktiivisesti kansallisiin asunnottomuusohjelmiin 2008 alkaen ja niiden avulla on pystytty vähentämään asunnottomuutta kaupungissa jo yli 50 prosenttia.

Jotta asunnottomuus vähenisi, keskeisinä keinoina on varmistaa riittävän monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä lisätä asumisneuvontaa ja tukiasuntojen tarjontaa. Tärkeää on myös tarjota asumissosiaalityötä ja siihen liittyviä palveluita, jotka on kohdennettu nimenomaan asunnottomuuden ehkäisemiseen.

”Asunnottomuuden poistaminen edellyttää valtion, kaupungin, hyvinvointialueen, kolmannen sektorin ja vuokra-asuntoja tarjoavien toimijoiden välistä laaja-alaista yhteistyötä. Tästä Koisoniityn asumisyksikkö on erinomainen esimerkki”, sanoo kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson Vantaan kaupungilta.

Uutta taloa esiteltiin helmikuussa ministeri Maria Ohisalolle ja muille arvovaltaisille vieraille.

Tavoitteena on itsenäinen asuminen

Vantaalla oli yli 200 asunnotonta vuonna 2021 (ARAn asunnottomuustilasto 2022), joista yli 70 kärsi pitkäaikaisesta asunnottomuudesta. Pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsivien osuus on tilastointihetkestä edelleen kasvanut. Vaikka asunnottomuus pääsääntöisesti laskee, asunnottomuudesta on tullut osalle ihmisistä olosuhde, joka pitkittyy tai uusiutuu helposti.

”Olemme huomanneet asumissosiaalisessa työssämme, että moni tarvitsee asumiseensa tiivistä tukea, jotta asuminen ylipäätään onnistuu. Koisoniityssä pystymme tarjoamaan tehostettua ja kuntouttavaa tukea niille ihmisille, joiden tilanne sitä vaatii”, sanoo sosiaalityön asiantuntija Patrik Silfverberg Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Tavoitteena on, että kuntouttavan asumisen jälkeen asiakkaat pystyvät siirtymään kevyemmin tuettuun asumiseen tai kokonaan itsenäiseen asumiseen.

Koisoniityn suunnittelu alkoi jo vuonna 2012, kun Vantaa oli mukana Nimi ovessa -hankkeessa (2010–2012). Hankkeessa kehitettiin tuolloin uudenlaista asunto ensin -ajattelua. Samalla huomattiin, että pelkkä oman asunnon tarjoaminen ei riitä kaikille pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsiville ihmisille, vaan ihmiset tarvitsevat kuntoutuksen osana myös päiväkeskus- ja työtoimintaa.

”Koisoniityn avoin olohuone mahdollistaa yhteistyön järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tiloissa pystytään tarjoamaan työpajatoimintaa Koisoniityn asukkaiden lisäksi myös muille asumispalvelujen asiakkaille”, Silfverberg kuvaa.