Ympäristö­tunnus­lukujen lisätiedot ja muut avain­käsitteet

Ympäristötunnuslukujen laskentaraja on asetettu koskemaan kaikkia VAV-konsernin (VAV Asunnot Oy, VAV Yhtymä Oy, VAV Palvelukodit Oy ja VAV Hoiva-asunnot Oy) omistamia sekä hallinnassa olevia kiinteistöjä. Tästä poikkeaa VAETS raportointi, joka perustuu sopimusvuoden kiinteistökantaan. Kulutukset vastaavat kiinteistökohtaisesta kulutusseurannasta saatavia arvoja.

Energiankulutus (sähkö ja lämpö)

Raportoitu lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Näin kulutus on vertailukelpoinen riippumatta rakennuksen sijainnista tai eri kuukausien ja vuosien lämpötilaeroista. Laskennassa käyttävät paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut julkaisee vuosittain ilmatieteenlaitos. Huomioitavaa normituksessa on, että sääkorjattukulutus voi erota merkittävästi hankinnan mukaisesta kulutuksesta.

Vastuullisuusraportissamme kokonaisenergiankulutus on jaettu GRI-standardien suositusten mukaisesti suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. Vuonna 2020 suoraa energiankulutusta oli 110,2 MWh, joka oli peräisin aurinkosähköstä. Epäsuoraa energiankulutusta oli
113 286 MWh, joka oli peräisin ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja öljystä. VAV-konserni ostaa kiinteistöihinsä Vantaan kaupungin kilpailuttamaa sekasähköä ja toistaiseksi sopimus ei kata uusiutuvaksi sertifioituperusteella.

VAV-konserni ostaa sähköenergian Oomi Energialta.

Hiilidioksidipäästöt (CO₂)

Merkittävin osa VAV-konsernin toimintaa koskevista päästöistä koostuu kiinteistöjen energiankulutuksen kautta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä (CO₂). Laskennan ulkopuolelle on siten rajattu muut kasvihuonekaasupäästöt (esim. metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3)). Hiilidioksidipäästöt voidaan GRI:n ja GHG-protocolin suositusten mukaan jakaa suoriin (Scope 1), epäsuoriin (Scope 2) ja muihin epäsuoriin (Scope 3) päästöihin. Tarkastelemme raportissamme vain ostetun sähkön ja lämmön epäsuoria (Scope 2) hiilidioksidipäästöjä VAV-konsernin omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen laajuudessa sekä todelliseen kulutukseen perustuen. Näin ollen esimerkiksi henkilöstön liikkumisesta, korjaus- ja uudisrakentamisesta sekä asukkaiden jätteistä aiheutuvia päästöjä ei toistaiseksi ole huomioitu. Myös yhdessä kiinteistössä käytetyn öljylämmityksen osuutta ei näin ollen ole huomioitu.

Päästölaskenta perustuu siis kiinteistöjen energiakulutuksen seurantaan sekä kulutuksesta hankinta- ja sijaintiperusteisilla päästökertoimilla laskettaviin päästöihin. Hankintaperusteisena kertoimena käytetään sähkön ja lämmön osalta Vantaan Energialta saatua kerrointa 177 kg/CO₂/MWh), joka on laskettu sähkön sekä lämmön yhtenäistuotannosta energiamenetelmällä. Sijaintiperusteisena kertoimena käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää ja Motivan julkaisemaa Suomen keskimääräistä ja hyödynjakomenetelmään perustuvaa kerrointa, joka sähkölle on 141 kg/CO₂/MWh ja lämmön yhtenäistuotannolle 154 kg/CO₂/MWh. Huomioitavaa on, että uusimmat hankintaperusteiset kertoimet ovat vuodelta 2019, koska uudempia ei ole vielä julkaistu. Kertoimet pyritään päivittämään viimeistään ensivuoden raporttiin.

Vantaan Energian tuotannossa uusioenergian osuus on huomattava, eli noin puolet. Vertailtaessa koko maan keskiarvoihin, tulee tiedostaa tämä tuotannossa oleva poikkeama. Sähkön ja lämmön jaottelun osalta raportointivuonna on käytetty Vantaan Energian vuoden 2019 polttoainejakaumia. Kaukolämmöstä uusiutumattomaksi on huomioitu 56,5 % (maakaasu 9 %, kivihiili 21 %, jäte 23,5 % ja turve 3 %) ja uusiutuvaksi 43,5 % (biopolttoaineet 20 % ja jäte 23,5 %).

VAV-konsernissa ei ole toistaiseksi asetettu numeerista päästövähennystavoitetta. Päästövähentymää VAV-konsernissa verrataan aina edellisvuoteen ja niitä seurataan myös osana resurssiviisauden tiekarttaa yhdessä Vantaan kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita.

Jätteet ja kierrätys

Toistaiseksi raportoidaan vain asukkaiden kotitalousjätteistä HSY:ltä saadun keräysraportin perusteella. VAV-konsernin kohteissa käytetään sekä perinteisiä jäteastioita että syväkeräyssäiliöitä (41 kohdetta). Osassa kohteistamme seka- ja biojäte kerätään syväkeräysastiaan ja loput perinteisiin jäteastioihin. Muut kuin syväkeräyssäiliöiden painot perustuvat laskennalliseen arvioon astian painosta tyhjennyshetkellä. Irtojätteen painoja ei ole laskennassa huomioitu (irtojäte = astiaan kuuluva, mutta sinne syystä tai toisesta päätymätön jäte), koska niistä ei ole riittävän tarkkaa tietoa. Jätemääriä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa, joten edellisen kolmen vuoden toteumaa ei ole saatavilla.