Meillä VAV:n työntekijöillä on yhteinen tehtävä: haluamme olla omalta osaltamme rakentamassa koteja, joissa on hyvä elää. Tässä blogissa kerromme, ketä me olemme ja millaista työtä teemme. Hauska tutustua!

Vuodet vierivät, mutta monipuolisuus pitää työn kiinnostavana

Kuulun VAV:n kokeneempaan kaartiin ja minulla tulee pian täyteen talossa 33 vuotta. Aloitin kiinteistösihteerin tehtävissä ja ehdin toimia välissä myös jonkin aikaa isännöitsijänä, kunnes siirryin hallintosihteeriksi vuonna 1991. Viimeksi mainitussa roolissa toimin tänäkin päivänä.

Meillä monet tekevät tällä hetkellä etätyötä, mutta itse tulen toimistolle joka päivä. Aamuni alkavat sähköpostien ja toimistolle tulevan postin läpikäynnillä, mutta muuten työpäiväni eivät sitten juurikaan ole toistensa kaltaisia. Se juuri onkin työni suola ja ihanuus.

Vaikka vuosien varrella organisaatio on muuttanut muotoaan ja työkaverit vaihtuneet, olen aina viihtynyt VAV:lla.

Ennen poikkeusaikaa iso osa työstäni oli kokousten, tapaamisten ja tilaisuuksien järjestämistä. Nyt kun lähes kaikki tapahtuu etänä, avustan paljon muita erilaisissa projekteissa. Lisäksi työhöni kuuluu muun muassa yhtiön hallinnollisten tehtävien hoitamista ja tiedon keräämistä ajankohtaisista asumisasioista.

Koen tärkeäksi sen, että voin omalla työlläni auttaa toimitusjohtajaa ja muita esimiehiä. Huolehdin siitä, että toimistolla on kaikki langat käsissä ja tarvittavat tarvikkeet sekä tarjoilut kunnossa.

Vaikka vuosien varrella organisaatio on muuttanut muotoaan ja työkaverit vaihtuneet, olen aina viihtynyt VAV:lla. Yksi työni parhaita puolia on se, että saan olla tekemisissä koko toimiston henkilöstön kanssa. Ihminen on sosiaalinen olento ja kaipaa toisten ihmisten seuraa ja läsnäoloa.

Ajattelen, että hyvään asumiseen vaikuttavat ennen kaikkea kolme tekijää: kodin ja asuinalueen viihtyisyys, turvallisuus ja toimivuus. Asun itse toimiston lähellä ja etenkin vanhemmiten olen alkanut arvostaa lyhyttä työmatkaa. Töihin on helppo tulla säällä kuin säällä.

Työn vastapainoksi lenkkeilen päivittäin luonnossa ja pidän yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Vielä kun maailmantilanne helpottaisi, niin pääsisi kuntosalille, uimahalliin ja harrastamaan kulttuuria.