Askisto

Askiston kaupunginosa sijaitsee Vihdintien, Kehä III:n ja Espoon rajan välisessä kolmiossa. Alueen maiseman pääpiirteitä ovat Pitkäjärven pohjoispuolella pohjoiseen ja koilliseen haarautuva laaksopainanne, lännessä laaksoa rajaava Timmermalmin kallioselänne ja idässä korkea Kakolanmäki. Korkeuserot ovat Askistossa huomattavat ja matalia laaksoja reunustavien mäkien rinteet ovat paikoin melko jyrkkiä.

Askiston laaksopainanteiden viljavat peltoalueet ovat keskeinen osa Hämeenkylän viljelymaisemaa. Alueen anhin, lähinnä 1950-luvulla rakennettu asutus on keskittynyt kapean, pellonreunanojaa myötäilevän Askistontien varrelle. Tontit ovat suuria ja yleensä talona on puolitoistakerroksinen puinen omakotitalo. Maatalouskulttuurin kulta- ajoista kertoo alueella säilynyt vanha Nybyn kartanoalue.

Askisto on pääosin melko uutta asuinaluetta, jossa rakentamisen pääkausi alkoi 1980-luvulta jatkuen aina 1990-luvun puoliväliin. Senkin jälkeen asuntoja on valmistunut, tosin verkkaisempaan tahtiin. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan Askiston omakotialue on laajentunut voimakkaasti. Lähelle Kehätietä on noussut tummatiilisten pientalojen alue. Askistolle ovatkin tyypillisiä isot omakoti- ja rivitaloasunnot.

Askiston alueen työpaikkojen määrä on kasvanut vahvasti 1990-luvulta alkaen. Alueelle on tullut paljon pieniä, muutaman hengen työllistäviä yrityksiä. Askiston työpaikat ja palvelut ovat keskittyneet lähelle Vihdintietä, liki vanhaa Askistoa. Alueella on vähittäistavarakauppa, posti sekä pieni kahvila ja ravintola. Kunnallisia palveluja edustavat Askiston alakoulu sekä päiväkoti.

Askiston asuttua laaksopainannetta ympäröivät monipuoliset luonnonalueet. Lännessä kohoaa Timmermalmin kallioselänne. Monin paikoin paljaan kallioselänteen jakaa kahtia pitkä, kapea korpilaakso. Kallioiden välisessä laaksopainanteessa on pieniä soita ja hyvä linnusto. Timmermalmista etelään, lähes Kehä III:n kupeessa, sijaitsee Österbackenin pähkinäpensaslehto, joka sai luontotyyppirauhoituksen vuonna 2000.

Idässä asutuksen rajalla oleva Pikkujärven alue muodostaa yhdessä Pitkäjärven lasku-uoman kanssa yhtenäisen kosteikkoalueen. Järvi on umpeen kasvamassa ja siinä on vain harvoin avovettä. Veden pintaa peittävät rehevät vesikasvikasvustot ja järven reunamilta alkavat laajat maaduntaniityt, jotka paikoin vaihtuvat pajupensaikoiksi. Pikkujärven laidalta alkaa kohota korkea Kakolanmäki. Männikköiseltä kalliolta on kauniit näkymät alas viljelyalueille ja Pikkujärvelle.

Lisätietoa Askistosta ja lähialueista löydät Vantaan kaupungin aluesivuilta.