Vallinoja

Itä-Vantaasta pohjoisimmaksi ulottuu Vallinojan kaupunginosa. Rajanaapureina pohjoisessa ovat sekä Tuusula että Kerava. Lännessä alue rajoittuu Vallinojan ja Vierumäen välisiin metsiin ja idässä junarataan. Alueelle työntyy luoteesta ja koillisesta selänteet, jotka ovat osa suuremmasta reunamuodostumasta. Idässä maa laskee kohti Rekolanojaa, johon yhtyy lounaasta laskeva Vallinoja.

Vallinojassa ei ole junaseisaketta, joten uudempi pientaloasutus on keskittynyt etelään, liki Korsoa. Aivan erillinen pientaloalue on rakennettu koilliseen moreenimaalle, lähelle Vallinojan puroa, joka on antanut nimensä kaupunginosalle. Tänne Korkinmäeksi kutsutulle alueelle nousi lähinnä 1960 ja 1970-luvuilla parinkymmenen talon omakotialue. Kerrostaloja Vallinojan, Korson ja Keravan yhdistävän Saviontien varrelle alkoi nousta varsinaisesti vasta 1990-luvulta lähtien. Tällä uudemmalla rakentamisen aikakaudella pääpaino on ollut vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa, joita Vallinojassa onkin keskimääräistä enemmän.

Vallinojalla on pienimuotoista yritystoimintaa, mutta suurin osa alueen työpaikoista on sen kouluissa ja päiväkodissa. Muutamalla Vallinojan maatilalla harjoitetaan vielä maataloutta. Vallinojalaiset suuntaavat työmatkansa kauemmas omalta alueeltaan. Uuden alueen kupeeseen on kehittynyt myös palveluja. Vallinojaan on saatu päiväkoti, jonka yhteydessä toimii Vierumäen alakoulun Vallinojan opetustila. Kaupunginosassa toimii myös Vantaan Steinerkoulu.

Kaupunginosassa on hyviä ulkoilumaastoja. Metsämaan helmi on Vallinoja, joka virtaa kallioisessa murroksessa. Ojan vesi ryöppyää jyrkkäreunaisessa rotkolaaksossa pudoten parhaimmillaan jopa useita metrejä. Tämä koski on saanut nimekseen Tussinkoski. Vallinojan kapea koskimaisema, paikoin rotkomaisten rinteiden reunustamana, poikkeaa jylhyytensä takia Vantaan muista koskista. Tussinkosken puronvarressa on reheviä, kosteita ja tuoreita lehtoja.

Lisätietoa Vallinojasta ja lähialueista löydät Vantaan kaupungin aluesivuilta.